Kiitoksia takkikehuista. Ja kiitoksia kun olette katsoneet ja kommentoineet takkia, eikä valokuvissa onnistumatonta mallia. Tiedän kyllä, että samanlaisia takkeja ja ilman ompeluvirheitä saa kaupastakin ja niissä on paljon enemmän kaikkia vimstaakkeleita ja ominaisuuksia, mutta ei löytynyt minun kokoani budjetilleni sopivalla summalla. Tuolle takille hintaa tuli himppasen päälle kaksitoista euroa, eli ei tyhjentänyt tiliäni kuten merkkiromppeet olisivat tehneet. Ja sainpahan juuri sopivan kokoisen.

Villatakki tuli valmiiksi ehkä noin sadannen purku- ja uudelleenneulontakerran jälkeen. Tätä päänvaivaa aiheutti nappilista. Alareuna ei ole vieläkään tasainen, mutta se ei johdu nappilistasta, vaan etukappaleiden kuviosta, joka venyttää reunan pyöreäksi. Loppujen lopuksi olen kyllä ihan tyytyväinen. Tosin en oikein osaa päättää tykkäänkö tuosta currykakan väristä vai en. (sanokaa pliis kivempi nimitys tuolle värille)

Tähän meni kahdeksan kerää Tibetiä, jos olisin tiennyt että lanka riittää noin hyvin, olisin neulonut sen jäljelle jääneiden kahden kerän verran lisää pituutta. Mallikuvio on Vinnland-sukista Anticraftista, jota olen neulonut etukappaleisiin ja hihoihin päällipuolelle. Takakappale on sileää. Neuloin kainaloihin asti pyörönä sekä vartalo-osan että hihat, jonka jälkeen yhdistin ne ja kavensin raglankavennukset. Hihat tarkoituksella vähän pitkät, en tykkää juuri ranteeseen ulottuvista hihoista. Yläreunaan puljautin vielä kauluksen, johon jouduin pesun jälkeen neulomaan lisää pituutta. Napit ovat samaa tuotantoa kuin Viherpippurissa. Tähän ne viimeiset sitten menivätkin. Ihanan lämmin on ja pehmeä, juuri sopiva juuri nyt, kun pitäisi lukea metodikirjallisuutta ja tarvitsee jotakin lohdutusta mihin kääriytyä. Jotakin näkyy kainalossakin...

Näin jossakin joskus tämäntyyppisen ötökän ja nyt sellainen oli saatava. (Lisääkin ötököitä on syntynyt, erilaisia, niistä sitten tuonnempana. Se saattaa olla vielä salaisuus.) Tässä meni noin kaksikymmentä minuuttia vapaalla kädellä leikkaamisesta langanpäiden katkaisuun. Örvelö pääsi apinan viereen makkarin ikkunalle, katselkoon siinä ohikulkijoita kun elävät vahtikissat eivät ole paikalla. Jos he ovat esimerkiksi päiväunilla kerrossängyssään...

Vauvalle valmistui siis sukatkin settiin. Ja kyllä, se valkoinen karvamöykky on Kisu.